Kulttuurimatka lähiseudulle
Viime viikonloppuna puolet perheestämme oli viettänyt arkea pari päivää, puolet vietti viimeistä kesälomaviikonloppuaan. Oli aika tehdä viimeinen kesälomamatka.
Heinäkuussa Suomessa innostuttiin siitä, että Järvenpään K-Citymarket kisailee maailman parhaan ruokakaupan tittelistä. Pakkohan meidänkin oli lähteä katsomaan, mistä kohussa on kyse.
Verkkolehdet ja muut silminnäkijälausunnot lupailivat valtavaa sushibuffettia ja herkullista gelatoa. Päätimme siis syödä lounasta Järvenpäässä. Tarkoitukseni oli myös laittaa Cittari todelliseen testiin eli tehdä viikon ruokaostokset siellä, mutta mies ehti ruokakauppaan juuri edellisenä päivänä.
Matkalle piti siis keksiä muutakin sisältöä kuin pelkkä ruokakauppa. Onneksi Järvenpää ja Tuusulanjärven ympäristö yleensäkin tarjoavat paljon kulttuurielämyksiä. Menomatkalla käänsin auton Tuusulan rantatielle ja ilmoitin takapenkille, että heidät on huijattu museoihin.
Ensimmäiseksi parkkeerasimme Aleksis Kiven kuolinmökin viereen. Siellä olen yrittänyt vierailla useamman kerran teini-ikäisenä, ja aina se on ollut kiinni. Onneksi nykyään on internet, joka osasi kertoa jo etukäteen, että reissusta ei tällä kertaa tule turha. Tai no, miten sen nyt ottaa. Ei siellä mökissä ihan kauheasti nähtävää ole - lähinnä Aleksis Kiven ylioppilaslakki seinälle kehystettynä. Toki mökistä näkee, että 150 vuotta sitten asuttiin ahtaasti ja saunottiin leveästi.
Seuraavaksi ajoin auton Halosenniemeen, koska sinne pääsin silloin teininä ja minuun sen arkkitehtuuri teki vaikutuksen. Ilmeisesti nykypäivän nuorisokin oli ihan kiinnostunut. Tällä hetkellä (8.9. asti) Halosenniemessä on näyttely Naisia tupa täynnä, jonka maalauksista valtaosa on naistaiteilijoiden, ja jos ei taiteilija ole nainen, niin malli on. Itse tykkäsin myös taideteosten katselemisesta. Nuoriso tykkäsi erityisesti rantakalliosta, jolla oli hyvä ottaa somekuvia. Samaa veteen heijastuvaa taivastahan se Pekka Halonenkin aikoinaan maalasi.
Kun olimme kyllästäneet itsemme kulttuurilla, tarvittiin lounasta. Citymarket löytyi ihan Järvenpään keskustasta, joten tänne voi hyvin retkeillä myös junalla. Myös Tuusulanjärven kohteisiin pääsee Visit Lake Tuusula -bussilla, joka lähtee Järvenpään rautatieasemalta ja on sellainen hop on hop off -tyylinen.
Me shoppailimme ensin vähän koulutarvikkeita, kenkiä yms., mitä kouluaan aloittava nuori tarvitsee. Näiltä osin Järvenpään Citymarket oli ihan kuin mikä hyvänsä muukin Cittari. Mutta heti heviosasto otti meiltä luulot pois: oli värivaloja ja ihan huikea valikoima.
Sushivalikoima oli paljon runsaampi kuin kehujen perusteella olisin voinut kuvitella. Ja ihan tosi paljon halvempi kuin missään muualla. Jos on sushin ystävä, tämä kannattaa käydä tsekkaamassa! Jos ei ole sushin ystävä, löytyy muitakin valmisruokavaihtoehtoja, esim. friteerattuja kananpalasia, lämpimiä pizzasiivuja ja se tavanomainen salaattibuffet. Kiertelin koko kaupan läpi, ja liha- ja kalatiskit vaikuttivat myös erinomaisesti varustetuilta. Muuten valikoima oli runsas, mikä toki tällaisissa hypermarketeissa on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Pakkasimme ostoskoriimme sushia ja frittikanaa. Ruuat olisi voinut syödä loungemaisessa tilassa, mutta se oli hieman piilossa, joten pidimme piknikin autossa ja löysimme ruokapöydät vasta jälkikäteen. Hyvää oli! Piknikin jälkeen kävimme vielä ostamassa jäätelöt kahvilasta, joka kuuluu Cittarin yhteydessä olevaan Sesonki-ravintolaan. Sekin vaikutti kokeilemisen arvoiselta, mutta emme mekään määräämme enempää jaksaneet syödä.
Kotimatkalla tuntui siltä, että kyllä me vielä yksi kulttuurikohde jaksetaan, joten annoimme Google Mapsin ohjata meidät Ainolaan. Siellä oli alkamassa yksityistilaisuus 20 minuutin päästä, mutta koska Halosenniemen sisätiloistakin olimme selvineet 10 minuutissa, päätin, että 20 minsaa riittää. Ja riittihän se, kun ei kukaan meistä ollut kiinnostunut Aino Sibeliuksen puutarhasta, jonka tutkimiseen vannoutunut puutahaihminen olisi saanut kulumaan monta tuntiakin.
Kaiken kaikkiaan viimeinen kesälomamatkamme oli menestys: saimme erinomaista ruokaa ja sivistyimme huomattavassa määrin lyhyessä ajassa. Kaiken kaikkiaan reissuun taisi mennä viitisen tuntia. Toki Järvenpäässä ja Tuusulanjärven rannoilla saisi kulumaan vaikka kokonaisen viikonlopun, varsinkin kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita seudulla näyttää olevan hurjan paljon. Minulla on myös vielä ainakin Lottamuseo näkemättä. Mutta kurjaahan se olisi, jos ei olisi mitään mitä odottaa tai suunnitella!
Heinäkuussa Suomessa innostuttiin siitä, että Järvenpään K-Citymarket kisailee maailman parhaan ruokakaupan tittelistä. Pakkohan meidänkin oli lähteä katsomaan, mistä kohussa on kyse.
Verkkolehdet ja muut silminnäkijälausunnot lupailivat valtavaa sushibuffettia ja herkullista gelatoa. Päätimme siis syödä lounasta Järvenpäässä. Tarkoitukseni oli myös laittaa Cittari todelliseen testiin eli tehdä viikon ruokaostokset siellä, mutta mies ehti ruokakauppaan juuri edellisenä päivänä.
Matkalle piti siis keksiä muutakin sisältöä kuin pelkkä ruokakauppa. Onneksi Järvenpää ja Tuusulanjärven ympäristö yleensäkin tarjoavat paljon kulttuurielämyksiä. Menomatkalla käänsin auton Tuusulan rantatielle ja ilmoitin takapenkille, että heidät on huijattu museoihin.
Ensimmäiseksi parkkeerasimme Aleksis Kiven kuolinmökin viereen. Siellä olen yrittänyt vierailla useamman kerran teini-ikäisenä, ja aina se on ollut kiinni. Onneksi nykyään on internet, joka osasi kertoa jo etukäteen, että reissusta ei tällä kertaa tule turha. Tai no, miten sen nyt ottaa. Ei siellä mökissä ihan kauheasti nähtävää ole - lähinnä Aleksis Kiven ylioppilaslakki seinälle kehystettynä. Toki mökistä näkee, että 150 vuotta sitten asuttiin ahtaasti ja saunottiin leveästi.
Seuraavaksi ajoin auton Halosenniemeen, koska sinne pääsin silloin teininä ja minuun sen arkkitehtuuri teki vaikutuksen. Ilmeisesti nykypäivän nuorisokin oli ihan kiinnostunut. Tällä hetkellä (8.9. asti) Halosenniemessä on näyttely Naisia tupa täynnä, jonka maalauksista valtaosa on naistaiteilijoiden, ja jos ei taiteilija ole nainen, niin malli on. Itse tykkäsin myös taideteosten katselemisesta. Nuoriso tykkäsi erityisesti rantakalliosta, jolla oli hyvä ottaa somekuvia. Samaa veteen heijastuvaa taivastahan se Pekka Halonenkin aikoinaan maalasi.
Kun olimme kyllästäneet itsemme kulttuurilla, tarvittiin lounasta. Citymarket löytyi ihan Järvenpään keskustasta, joten tänne voi hyvin retkeillä myös junalla. Myös Tuusulanjärven kohteisiin pääsee Visit Lake Tuusula -bussilla, joka lähtee Järvenpään rautatieasemalta ja on sellainen hop on hop off -tyylinen.
Me shoppailimme ensin vähän koulutarvikkeita, kenkiä yms., mitä kouluaan aloittava nuori tarvitsee. Näiltä osin Järvenpään Citymarket oli ihan kuin mikä hyvänsä muukin Cittari. Mutta heti heviosasto otti meiltä luulot pois: oli värivaloja ja ihan huikea valikoima.
Sushivalikoima oli paljon runsaampi kuin kehujen perusteella olisin voinut kuvitella. Ja ihan tosi paljon halvempi kuin missään muualla. Jos on sushin ystävä, tämä kannattaa käydä tsekkaamassa! Jos ei ole sushin ystävä, löytyy muitakin valmisruokavaihtoehtoja, esim. friteerattuja kananpalasia, lämpimiä pizzasiivuja ja se tavanomainen salaattibuffet. Kiertelin koko kaupan läpi, ja liha- ja kalatiskit vaikuttivat myös erinomaisesti varustetuilta. Muuten valikoima oli runsas, mikä toki tällaisissa hypermarketeissa on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Pakkasimme ostoskoriimme sushia ja frittikanaa. Ruuat olisi voinut syödä loungemaisessa tilassa, mutta se oli hieman piilossa, joten pidimme piknikin autossa ja löysimme ruokapöydät vasta jälkikäteen. Hyvää oli! Piknikin jälkeen kävimme vielä ostamassa jäätelöt kahvilasta, joka kuuluu Cittarin yhteydessä olevaan Sesonki-ravintolaan. Sekin vaikutti kokeilemisen arvoiselta, mutta emme mekään määräämme enempää jaksaneet syödä.
Kotimatkalla tuntui siltä, että kyllä me vielä yksi kulttuurikohde jaksetaan, joten annoimme Google Mapsin ohjata meidät Ainolaan. Siellä oli alkamassa yksityistilaisuus 20 minuutin päästä, mutta koska Halosenniemen sisätiloistakin olimme selvineet 10 minuutissa, päätin, että 20 minsaa riittää. Ja riittihän se, kun ei kukaan meistä ollut kiinnostunut Aino Sibeliuksen puutarhasta, jonka tutkimiseen vannoutunut puutahaihminen olisi saanut kulumaan monta tuntiakin.
Kaiken kaikkiaan viimeinen kesälomamatkamme oli menestys: saimme erinomaista ruokaa ja sivistyimme huomattavassa määrin lyhyessä ajassa. Kaiken kaikkiaan reissuun taisi mennä viitisen tuntia. Toki Järvenpäässä ja Tuusulanjärven rannoilla saisi kulumaan vaikka kokonaisen viikonlopun, varsinkin kiinnostavia ravintoloita ja kahviloita seudulla näyttää olevan hurjan paljon. Minulla on myös vielä ainakin Lottamuseo näkemättä. Mutta kurjaahan se olisi, jos ei olisi mitään mitä odottaa tai suunnitella!
Hintoja
Aleksis Kiven kuolinmökki: 2 e /aikuiset, 1 e/lapset (12-18-vuotiaat), ilmainen Museokortilla
Halosenniemi: 8 e/aikuiset, 2 e/lapset, ilmainen Museokortilla
Ainola: 10 e /aikuiset, 2 e/lapset, ilmainen Museokortilla
Visit Lake Tuusula -bussi 5 e/koko päivä, ilmainen Museokortilla ja alle 16-vuotiaille aikuisen seurassa
Kommentit
Lähetä kommentti