Uudeksivuodeksi Ranskaan, osa 2
Tunnollinen oppilas ei mene kouluun valmistautumatta. Ei kielikouluunkaan. Varsinkaan silloin, kun hän tietää, että kielitaito on pahasti ruosteessa.
Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla kielitaito vetreytyy:
1) Duolingo
Ilmainen sovellus on aivan loistava tapa kerrata sanastoa ja kielioppia. Tasoja löytyy aivan vasta-alkajasta edistyneeseen, ja kaikille tasoille tulee säännöllisesti lisää materiaalia.
2) Podcastit
Työmatkoilla puolinukuksissa on mukava kuunnella podcasteja. Duolingolla on suhteellisen helposti ymmärrettäviä podcasteja, joissa aika ajoin referoidaan jo puhuttua englanniksi. Kun olin kuunnellut kaikki Duolingon ranskankieliset podcastit, löysin kivan kanadalaisen podcastin Change ma vie, jossa käsitellään hyvinvointia ja joka on suunnattu nelikymppisille perheenäideille. Jotenkin osuu niin maaliinsa, että vaikka en ihan kaikkea ymmärräkään, pysyn kuitenkin jotenkin kärryillä - ja toivon, että vähitellen kieli tarttuu ja alan ymmärtää. Kaikista podcasteista on innerFrench kuitenkin paras. Koska sen tekijä Hugo puhuu niin hitaasti ja yksinkertaisesti, että ymmärrän yleensä aivan kaiken!
3) Netflixin ranskankielinen tarjonta
Se on runsas. Valikoimaa on väkivaltaisista murhamysteereistä romanttisiin komedioihin. Välillä tekstitykset ovat kielellä, jota oikeasti osaan, ja yritän epätoivoisesti bongata puheesta jotain tuttua. Välillä vaihdan tekstit ranskaksi, jolloin ymmärrän puheesta enemmän, mutta kokonaisuudesta vähemmän.
4) Ranskaksi lukeminen
Silloin tällöin ostan ranskalaisia aikakauslehtiä - siis sellaisia, joissa on isot kuvat ja kohtuullisesti tekstiä. Tänä syksynä olen lukenut kokonaisen ranskankielisen kirjan, Dominique Sylvainin La fille du samuraïn. Ilmoittauduin Arbiksen kurssille Pour les amis de polar, jolla luetaan dekkareita. Yhdessä lukukaudessa ehtii suunnilleen yhden kirjan. Lukeminen on ihan kauheaa tuskaa, kun joka kolmas sana pitää tarkistaa sanakirjasta. Syksyn jälkeen olen kuitenkin huomannut, että tietyt, usein toistuvat sanat ovat jääneet päähän, ja kaiken kaikkiaan lukeminen sujuu helpommin. Välillä valitsen olla tarkistamatta sanoja, joiden merkitystä en tiedä, ja ymmärrän silti juonen pääasiat.
5) Työväenopiston kurssit
Polar-kurssilla tehdään joka viikko myös jokunen kielioppitehtävä. Täytyy myöntää, että kaikki imperfektiä monimutkaisemmat verbimuodot ovat aivan unohtuneet. Odotankin innoissani, että työväenopistossa järjestettäisiin taas verbiviikonloppu. Sitä odotellessa olen käynyt erilaisilla lyhyillä suullisen viestinnän kursseilla. Jokaikinen vaivalla muodostettu lause vie minua lähemmäs sujuvaa ranskan kielen taitoa, ja välillä suomalaisten puhekumppanien ranskasta on ihan yhtä haastava saada selvää kuin ranskalaisten alkuasukkaiden. Kuulin muuten, että työväenopistolta voi anoa stipendiä kielikurssiin Ranskassa. Jumaliste, minähän käyn seuraavat viisi vuotta kaikilla mahdollisilla ranskan kursseilla ja lähden sitten uudestaan kurssille stipendin turvin - sinne Nizzaan!
Suurin piirtein näin ruosteessa. Ei se kyllä paljon parempi ollut lukioaikoinakaan.
Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla kielitaito vetreytyy:
1) Duolingo
Ilmainen sovellus on aivan loistava tapa kerrata sanastoa ja kielioppia. Tasoja löytyy aivan vasta-alkajasta edistyneeseen, ja kaikille tasoille tulee säännöllisesti lisää materiaalia.
2) Podcastit
Työmatkoilla puolinukuksissa on mukava kuunnella podcasteja. Duolingolla on suhteellisen helposti ymmärrettäviä podcasteja, joissa aika ajoin referoidaan jo puhuttua englanniksi. Kun olin kuunnellut kaikki Duolingon ranskankieliset podcastit, löysin kivan kanadalaisen podcastin Change ma vie, jossa käsitellään hyvinvointia ja joka on suunnattu nelikymppisille perheenäideille. Jotenkin osuu niin maaliinsa, että vaikka en ihan kaikkea ymmärräkään, pysyn kuitenkin jotenkin kärryillä - ja toivon, että vähitellen kieli tarttuu ja alan ymmärtää. Kaikista podcasteista on innerFrench kuitenkin paras. Koska sen tekijä Hugo puhuu niin hitaasti ja yksinkertaisesti, että ymmärrän yleensä aivan kaiken!
3) Netflixin ranskankielinen tarjonta
Se on runsas. Valikoimaa on väkivaltaisista murhamysteereistä romanttisiin komedioihin. Välillä tekstitykset ovat kielellä, jota oikeasti osaan, ja yritän epätoivoisesti bongata puheesta jotain tuttua. Välillä vaihdan tekstit ranskaksi, jolloin ymmärrän puheesta enemmän, mutta kokonaisuudesta vähemmän.
4) Ranskaksi lukeminen
Silloin tällöin ostan ranskalaisia aikakauslehtiä - siis sellaisia, joissa on isot kuvat ja kohtuullisesti tekstiä. Tänä syksynä olen lukenut kokonaisen ranskankielisen kirjan, Dominique Sylvainin La fille du samuraïn. Ilmoittauduin Arbiksen kurssille Pour les amis de polar, jolla luetaan dekkareita. Yhdessä lukukaudessa ehtii suunnilleen yhden kirjan. Lukeminen on ihan kauheaa tuskaa, kun joka kolmas sana pitää tarkistaa sanakirjasta. Syksyn jälkeen olen kuitenkin huomannut, että tietyt, usein toistuvat sanat ovat jääneet päähän, ja kaiken kaikkiaan lukeminen sujuu helpommin. Välillä valitsen olla tarkistamatta sanoja, joiden merkitystä en tiedä, ja ymmärrän silti juonen pääasiat.
5) Työväenopiston kurssit
Polar-kurssilla tehdään joka viikko myös jokunen kielioppitehtävä. Täytyy myöntää, että kaikki imperfektiä monimutkaisemmat verbimuodot ovat aivan unohtuneet. Odotankin innoissani, että työväenopistossa järjestettäisiin taas verbiviikonloppu. Sitä odotellessa olen käynyt erilaisilla lyhyillä suullisen viestinnän kursseilla. Jokaikinen vaivalla muodostettu lause vie minua lähemmäs sujuvaa ranskan kielen taitoa, ja välillä suomalaisten puhekumppanien ranskasta on ihan yhtä haastava saada selvää kuin ranskalaisten alkuasukkaiden. Kuulin muuten, että työväenopistolta voi anoa stipendiä kielikurssiin Ranskassa. Jumaliste, minähän käyn seuraavat viisi vuotta kaikilla mahdollisilla ranskan kursseilla ja lähden sitten uudestaan kurssille stipendin turvin - sinne Nizzaan!
Kommentit
Lähetä kommentti